Materiaalit & valmistelut

• Näyttö, josta voidaan katsoa Youtube videoita yhdessä
• Vähintään yksi kännykkä / pienryhmä, jotta voidaan etsiä tietoa ja tutustua kulttuuriin

Valittujen kulttuurien lyhyet esittelytekstit joko tulostettuina tai sitten sähköisenä, jotta ne voidaan jakaa eri pienryhmille

Tässä muutama ehdotus: 

• • Meksiko – Día de los Muertos: Día de los Muertos eli kuolleiden päivä on iloinen ja värikäs juhla, jota vietetään Meksikossa 1.–2. marraskuuta. Perheet ja yhteisöt rakentavat alttareita (ofrendas) kotona tai hautausmailla kunnioittaakseen edesmenneitä läheisiään. Alttareilla on kuvia vainajista, heidän lempiruokiaan, meksikolaista pan de muerto -leipää, kynttilöitä, kempasúchil-kukkia (värikkäitä samettikukkia), suolaa, vettä ja muita symbolisia esineitä. Uskotaan, että nämä esineet auttavat vainajien sieluja palaamaan hetkeksi vierailemaan läheistensä luona. Juhla ei ole surullinen, vaan elämän juhla, jossa kuolemaa muistellaan ilolla, musiikilla, tanssilla ja yhteisöllisyydellä. Kuolema nähdään osana elämän kiertokulkua.
  • Japani – Obon-festivaali: Esi-isien kunnioittaminen valolla ja tanssilla Obon on perinteinen japanilainen festivaali, jota vietetään heinä- tai elokuussa. Silloin perheet uskovat esi-isiensä henkien palaavan kotiin. Heidän toivottamiseksi tervetulleeksi ja kunnioittamiseksi ihmiset sytyttävät lyhtyjä, puhdistavat hautoja ja valmistavat uhrilahjoja, kuten ruokaa ja suitsukkeita. Yksi Obonin iloisimmista osista on Bon Odori, juhlallisissa vaatteissa esitetty ryhmätanssi, jota usein säestävät taiko-rummut. Festivaali yhdistää hiljaisen kunnioituksen vilkkaaseen juhlintaan. Lyhdyt ohjaavat henkiä, ja symboliset esineet, kuten kurkkuhevoset ja munakoisohärät, edustavat heidän matkaansa. Obon on aikaa muistaa, yhdistää ja juhlistaa perhesiteitä – sekä menneisyyttä että nykyisyyttä.
  • Ghana – festivaalivetoinen hautajaiskulttuuri: Ghanassa hautajaiset voivat olla suuria ja värikkäitä juhlia, jotka siirtyvät surusta yhteisölliseen juhlaan. Tarkoituksena on kunnioittaa vainajan elämää ja perintöä sekä vahvistaa yhteisön siteitä. Ghanassa hautajaiset ovat enemmän kuin vain suruhetki – ne ovat yhteisöllinen juhla ja koko seremonia voi kestää useita päiviä. Keskeiset ominaisuudet: Tanssivat arkunkantajat Highlife-musiikki on usein positiivista ja energistä, vaikka sitä soitetaankin hautajaisissa. Sen tarkoituksena on juhlistaa vainajan elämää, ei vain surra kuolemaa. Call and response -rituaalissa käytetään kutsu- ja vastausrytmejä ja ksylofonirytmejä sekä seremoniallista ksylofonimusiikkia. Lahjoiksi tarkoitetut henkilökohtaiset arkut: usein muotoiltu vainajan ammatin tai intohimon mukaan.

• Piirustuspaperia, kyniä, tusseja
• Kynttilöitä tai led-valoja (tunnelman luomiseen)

• Valitse alkuperäiskansojen tai eri kulttuurien musiikkia.
  • Tässä muutama ehdotus aloitukseen:
    • “Maemae” –laulu  Maorien hautajaislaulu (chant), joka on harras, toistuva ja tunteikas – usein laulettu yhteisöllisesti osana hyvästijättöä. (Voi
      soida taustalla ennen osallistujat saapuvat tilaan)
    • Alkuperäiskansojen hautajaismusiikkia (Native American) ”Funeral Chant” – Seneca-heimolta
      Autenttinen, vokalisoitu hautajaislaulu ilman säestystä, joka on tallennettu 1913
      Vakava, harras pohjavire.
    • Maori-säveltä (uusiseelantilainen alkuperäiskansa)
      “Now Is The Hour (Po Atarau)” Perinteinen maorien jäähyväislaulu, jota on käytetty hautajaisissa
      Keventää tunnelmaa, sisältää toivon ja muistamisen sävyjä.

• • Ehdotus loppubiisiksi:
    Black Handkerchief (an African Funeral Jam) Highlife musiikki on Länsiafrikkalainen, vivahteikas ja elämäniloakin välittävä hautajaismusiikin muoto
    Valittujen kulttuurien lyhyet esittelytekstit joko tulostettuina tai sitten sähköisenä, jotta ne voidaan jakaa eri pienryhmille
    Piirustuspaperia, kyniä, tusseja
    Kynttilöitä tai led-valoja (tunnelman luomiseen)