Moninaisesti tukea tarvitsevat nuoret hyötyvät toiminnasta, joka on selkeää, ennakoitavaa, rauhallista ja mahdollistaa monenlaiset osallistumisen tavat. Tuen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi vuorovaikutukseen, jännittämiseen, aistiherkkyyksiin, keskittymisen haasteisiin, neurokirjon piirteisiin tai mielenterveyteen. Tämä vinkkilista auttaa ohjaajaa suunnittelemaan turvallisia ja saavutettavia globaalikasvatuksen harjoitteita sekä kehittämään työvälineitä tälle kohderyhmälle. 

 1. Ennakoi ja rakenna selkeä kokonaisuus

Selkeys ja ennakoitavuus vähentävät stressiä ja tukevat keskittymistä. 

Käytännön keinot: 

• Kerro alussa mitä tänään tehdään, missä järjestyksessä ja miksi (agenda näkyviin). 

• Pilko harjoite pieniin, konkreettisiin vaiheisiin. 

• Ilmoita siirtymistä etukäteen (“3 minuuttia jäljellä, sitten siirrymme seuraavaan”). 

• Vältä äkkinäisiä muutoksia tai yllätyksiä – muutos = kerrotaan selvästi. 

2. Tarjoa erilaisia tapoja osallistua

Kaikki eivät halua tai pysty osallistumaan sosiaalisesti kuormittavalla tavalla. 

Mahdollisia osallistumisen tapoja: 

• kuunteleminen ilman puhepakkoa 

• kirjoittaminen tai piirtäminen 

• parityöskentely ison ryhmän sijaan 

• nonverbaaliset vastaukset (peukku, kortit, valinnat) 

• itsenäinen työskentely pienessä rauhallisessa tilassa 
• osallistuminen vain harjoitteen yhteen osioon 

Muista sanoittaa: 
“Kaikki tavat osallistua ovat ok.” 

3. Käytä selkeää, konkreettista ja rauhallista kieltä

Abstraktit käsitteet kuormittavat helposti. 

Hyväksi todettu: 

• lyhyet lauseet 

• yksi ohje kerrallaan 

• konkreettiset esimerkiksi arjesta 

• selkokielinen käsitteiden avaaminen (normi, syrjintä, eriarvoisuus, ilmastonmuutos…) 

• visuaaliset tuet (kortit, ikoni, kuva, taulukko, malli) 

4. Luo turvallinen ja ei-arvioiva ilmapiiri

Turvallisuus on kaiken globaalikasvatuksen edellytys. 

Sanoita harjoitteen alussa: 

• ketään ei arvostella 

• ei ole oikeita tai vääriä vastauksia 

• kokemuksia ei ole pakko jakaa 

• osallistuminen on vapaaehtoista ja omaan tahtiin 

• ryhmä kuuntelee, ei naura kenellekään 

Ohjaajan rooli: 

• kannustava, rauhallinen, puolueeton 

• tilan tasapuolinen jako ilman pakottamista 

• puututaan syrjiviin kommentteihin lempeästi mutta selkeästi 

5. Huomioi aistiherkkyydet ja kuormittuminen

Moni nuori tarvitsee rauhaa keskittyäkseen. 

Hyvät käytännöt: 

• rauhallinen tila (minimi häly, valot sopivat, ei ylimääräisiä ärsykkeitä) 

• taukojen salliminen ilman selityspakkoa 

• mahdollisuus poistua hetkeksi ja palata 

• selkeät materiaalit ja visuaalinen järjestys 

• kuormitusta lisääviä elementtejä (kova ääni, kilpailullisuus, yllättävät tilanteet) kannattaa välttää tai säätää 

6. Ryhmädynamiikan sensitiivinen ohjaaminen

Tavoite on, ettei kukaan jää ulkopuolelle eikä kukaan dominoi ryhmää. 

Keinot: 

• anna hiljaisille aikaa ja vaihtoehtoisia tapoja osallistua 

• hillitse vahvasti puhuvia lempeästi 

• tee “kirjoita ensin – jaa halutessasi” -kierroksia 

• tee pienempiä ryhmiä, jos iso ryhmä nostaa ahdistusta 

• varmista, ettei kukaan joudu “edustamaan” taustaansa, identiteettiään tai ryhmäänsä 

7. Visuaaliset ja toiminnalliset työvälineet tukevat ymmärrystä

Kuvat, kortit ja selkeät visuaalit ovat erittäin toimivia tälle kohderyhmälle. 

Esimerkkejä: 

• värikoodit, kartat, kuvalliset ohjeet, kirjalliset ohjeet 

• askelia tai esimerkkejä kuvaavat toimintakortit 

• symbolit tunteiden tai kokemusten sanoittamiseen 

• selkeät visuaaliset purkutavat (peukut, emoji-laput, jana) 

8. Purku kannattaa pitää lyhyenä, konkreettisena ja turvallisena

Reflektio on tärkeää, mutta sitä ei tarvitse venyttää tai syventää liikaa. 

Hyviä purkutapoja: 

• yksi lause 

• peukkuarvio 

• kyllä/ei -kortit 

• pari 1–2 minuuttia 

• valitse yksi asia, jonka opin / joka tuntui turvalliselta / joka jäi mietityttämään 

Vältä: 

• liian avoimia kysymyksiä ilman tukea 

• pakottamista tunnekeskusteluun 

• henkilökohtaisen elämän jakamisen painetta 

9. Huomioi trauma- ja stressiherkkyys

Globaalikasvatusaiheissa on usein teemoja, jotka voivat olla kuormittavia (epäoikeudenmukaisuus, sota, ilmastohuoli, syrjintä, rasismi). 

Ohjaajan keinot: 

• pidä käsittely yleisellä tasolla, ei henkilökohtaisissa tarinoissa 

• tue nuorta palaamaan hetkeksi taka-alalle, jos aihe kuormittaa 

• tarjoa vaihtoehtoinen tehtävä tai hiljainen osallistumisen tapa 

• muistuta vapaaehtoisuudesta 

10. Kehitä työvälineitä kohderyhmän vahvuuksien kautta

Moninaisesti tukea tarvitsevat nuoret ovat usein: 

• tarkkaavaisia yksityiskohdille 

• visuaalisesti orientoituneita 

• luovia, kun paine ja häly on vähäinen 

• omatahtisesti syventyviä 

• rehellisiä ja suorasukaisia 

• empaattisia, kun ilmapiiri on turvallinen 

Työvälineet kannattaa rakentaa: 

• visuaalisista elementeistä 

• konkreettisista vaiheista 

• rauhallisesta rytmistä 

• muokattavuudesta (nuori voi tehdä omaan tahtiin) 

• selkeästä ja kevyestä kielenkäytöstä 

• mahdollisuudesta valita helpompi tai syvempi taso